Mitä tekoäly isännöinnissä oikeastaan tarkoittaa
Tekoälystä puhutaan isännöintialalla paljon, mutta sanalla tarkoitetaan hyvin eri asioita. Taloyhtiön hallituksen kannalta on kolme tasoa, ja ero niiden välillä on suuri.
1. Isännöitsijän oma apuväline. Isännöitsijä käyttää yleistä tekoälytyökalua esimerkiksi tekstin muotoiluun tai asiakirjan tiivistämiseen. Hyöty jää isännöitsijälle, ja taloyhtiö näkee siitä korkeintaan vähän nopeamman vastauksen. Tämä on tällä hetkellä alan yleisin tapa käyttää tekoälyä.
2. Yleinen neuvontabotti. Chatbot vastaa alan yleisiin kysymyksiin esimerkiksi oppaiden pohjalta: mitä laki sanoo kunnossapitovastuusta tai miten yhtiökokous kutsutaan koolle. Hyödyllistä, mutta se ei tiedä mitään juuri teidän yhtiöstänne.
3. Taloyhtiökohtainen avustaja. Tekoäly on koulutettu yhden taloyhtiön omalla aineistolla: asiakirjoilla, viesteillä, laskuilla ja kirjauksilla. Se osaa vastata kysymykseen ”onko tästä vesivahingosta reklamoitu urakoitsijalle” tai ”mitä yhtiössä on juuri nyt kesken”. Tämä on se taso, jolla hallitus saa aidon hyödyn. Ensimmäinen tällainen avustaja maailmassa on suomalainen Aibert, joka otettiin taloyhtiöiden hallitusten käyttöön syksyllä 2026.
Mitä tekoäly ei tee
Tekoäly ei korvaa isännöitsijää eikä hallitusta. Se ei tee päätöksiä, ei kanna vastuuta eikä sovella harkintaa tilanteessa, jossa oikea ratkaisu riippuu ihmisistä ja olosuhteista. Se ei myöskään tiedä mitään, mitä ei ole kirjattu: jos asia on hoidettu puhelimessa eikä siitä ole merkintää, tekoäly ei löydä sitä.
Juuri tästä syystä tekoälyn hyöty riippuu enemmän isännöinnin toimintatavasta kuin itse tekniikasta. Jos taloyhtiön tieto on hajallaan sähköposteissa ja mappikansioissa, tekoälyllä ei ole mitään mistä ammentaa. Jos tieto on kirjattu järjestelmällisesti vuosien ajan, tekoäly tekee siitä hetkessä käyttökelpoista.
Tietosuoja
Taloyhtiön aineistossa on henkilötietoja: nimiä, huoneistotietoja, maksutietoja ja osakasasioita. Tekoälyratkaisun on siksi vastattava samat kysymykset kuin minkä tahansa muun tietojenkäsittelyn: kuka näkee mitä, missä tieto sijaitsee ja mihin sitä käytetään. Hyvässä ratkaisussa käyttäjä näkee vain oman taloyhtiönsä aineiston, eikä naapuriyhtiön tai muiden osakkaiden tietoja käytetä vastausten muodostamiseen.
Mitä hallituksen kannattaa kysyä isännöinniltä
- Onko tekoäly käytössä meidän yhtiössämme vai vain isännöitsijän työkaluna? Ero näkyy suoraan siinä, kuka hyödystä pääsee osalliseksi.
- Mitä aineistoa se tuntee ja miten pitkältä ajalta? Vastauksen laatu riippuu täysin aineiston kattavuudesta.
- Kertooko se lähteen? Ilman lähdettä vastausta ei voi tarkistaa, eikä siihen voi nojata päätöksenteossa.
- Kuka näkee mitä? Tietosuoja pitää olla ratkaistu ennen käyttöönottoa, ei sen jälkeen.
- Voiko sitä opettaa? Hallituksen ja isännöinnin pitää pystyä täydentämään aineistoa, jotta työkalu paranee käytössä.
Miten SKH:lla
Meillä taloyhtiökohtainen tekoälyavustaja on nimeltään Aibert, ja se on lajissaan maailman ensimmäinen. Se tuntee yhtiön omat asiakirjat, viestit, laskut ja kirjaukset sekä osaa isännöinnin ammatin, lain ja vakuutusehdot, ja vastaa hallituksen kysymyksiin heti ja lähteineen. Ensimmäiset hallitukset ovat käyttäneet sitä syksystä 2026, ja kyselyssä 90 % vastaajista uskoi sen parantavan yhtiön isännöinti- tai hallitustyön laatua.
Taustalla on pitkä työ: avoin raportointi ja toimintamalli, jossa taloyhtiön tieto kirjataan järjestelmään eikä isännöitsijän muistiin. Ilman sitä pohjaa tekoälystä ei olisi taloyhtiölle hyötyä.