Tupakointi taloyhtiössä

Tupakkalaki ja sen muutokset ovat olleet räväkästi esillä viime aikoina.

Tupakointi on ollut jo hyvän aikaa kiellettyä asuntoyhteisön yhteisissä sisätiloissa. Lisäksi tupakoinnin on voinut kieltää yhteisellä ulkoalueella rakennuksen ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Tämä on omaksuttu jo hyvin, mutta nyt on otettu uusi askel kohti savuttomampaa Suomea. Nykyään taloyhtiöt voivat hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä osakashallintaisiin tiloihin. Tällaisia tiloja ovat itse huoneiston lisäksi huoneistoparvekkeet sekä huoneistoon kuuluvat piha-alueet.

Ymmärrettävästi lakiuudistus on saanut osakseen niin vankkaa kannatusta kuin vastustustakin. Kyseessä ei ole mikään pieni muutos vaan muutokset rajoittavat ennennäkemättömällä tavalla omistajien hallintaoikeutta. Koska vaakakupissa on tärkeitä omistusoikeuteen liittyviä arvoja ja toisaalta terveelliseen ympäristöön liittyviä seikkoja, ei päätöksentekoa asiassa ole jätetty yksittäisten asunto-osakeyhtiöiden varaan. Kyse on viimekädessä viranomaisen määräämästä kiellosta. Järjestelmän byrokraattisuus ja monimutkaisuus onkin saanut osakseen paljon osin aiheellistakin kritiikkiä.

Taloyhtiössä halukkuus tupakointikieltoon lähtee liikkeelle joko osakkaiden tai hallituksen aloitteesta ja tämän jälkeen asia käsitellään yhtiökokouksessa. Toki ennen päätöstä on kaikkia kieltoa koskevia huoneistojen osakkaita ja asukkaista kuultava. Yhtiökokous päättää enemmistöllä lähdetäänkö kieltoa hakemaan viranomaiselta vai ei.

Mitä tupakointi kielto sitten edellyttää? Kiellon edellytyksenä on, että tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua muihin huoneistoihin. Kynnys tupakointikieltojen määräämiseen huoneisto-parvekkeille ja huoneistojen käytössä oleville ulkoalueille on lähtökohtaisesti matalammalla kuin sisätiloihin määrättävässä kiellossa. Asuinhuoneistoihin kielto voidaan asentaa vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Yhtiökokouksen on päätöstä tehdessään syytä kiinnittää huomiota myös yhdenvertaisuuteen. Kieltoa tulee hakea kaikkiin tiloihin, joissa olosuhteet savun kulkeutumisen suhteen ovat identtiset.

Kun päätös on yhtiössä tehty alkaa päätöksen kolmen kuukauden moiteajan odottelu ja tämän jälkeen pitkä viranomaisprosessi. Tästä ei taloyhtiöillä ole vielä juurikaan kokemusta. Kevään yhtiökokoukset on pidetty ja ensimmäiset tupakointikieltoa koskevat päätökset ovat yhtiökokouksissa tehty. Kesän aikana kiellot siirtyvät hakemuksien muodossa viranomaisten työpöydälle. Syksyn mittaan voimme toivottavasti kertoa teille kokemuksia tupakointikiellon loppuunsaattamisesta.

Prosessi on pitkä ja kielto pysyvä. Kiellon peruuttaminen on sidottu laissa määriteltyihin edellytyksiin ja kynnys peruuttamiseen on korkealla. Peruuttaminen edellyttää olosuhteiden olennaista muuttumista eikä tupakoitsijan muuttaminen pois kiinteistöltä yksin oikeuta viranomaista peruuttamaan kieltoa.

SKH suosittaakin, että tupakointiin liittyvät ongelmat pyrittäisiin ratkaisemaan keskusteluin ja taloyhtiön sisäisin järjestelyin ja viranomaisen määräämään tupakointikieltoa harkittaisiin vasta viimesijaisena vaihtoehtona. Savuttoman taloyhtiön tavoittelu voi äärimmillään kiristää taloyhtiössä osakkaiden välejä niin, että taloyhtiön asioiden hoito hankaloituu merkittävästi.

Maria Kulomäki
Lakimies, OTM, VT
SKH-Isännöinti Oy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *