Hallituksen portaat sähköauton lataukseen – mikä porras teidän talossanne on nyt oikea?

Lähtökohta
”Useimmissa taloyhtiöissä selvitään vielä aika pitkään tällä lähestymistavalla (hidaslataus). Tolpasta saa usein virtaa 8 ampeeria, joskus enemmän, joskus vähemmän, ja lataushybridin akku tulee sillä ihan hyvin täyteen. Myös täyssähkölle ratkaisu on useimmiten riittävä, koska ei se Teslan tai Audi e-tronin 80 kilowattitunnin akku ole joka päivä tyhjä, jos käyttäjä ei jatkuvasti aja 300 kilometriä päivässä työajoja.”

1. Porras – Hallitus sitoutuu (SKH ei suosittele)

Hallitus haluaa sitoutua itse ja Yksittäisen lataajan tarpeet halutaan täyttää edullisesti.

1. Annetaan lataajalle lupa asentaa olemassa olevaan tolppaan mittaava pistorasia ja ehto, että lataajan tulee sähköliikkeeltä pyytää tarvittava lisäsulakkeen asentaminen (verkon ja kestävyyden huomioiminen)
2. Hallitus toimittaa yksiselitteiset laskutuspyynnöt isännöinnille, euromääräisinä ja yhteystietoineen. Max 6 kk välein.

2. Porras – Isännöinnin erillisveloituksella (SKH ei suosittele)

Ei kaapeli- tai sähkökeskusinvestointeja, eli latauksen rajaus usein käytännössä hidaslataukseen. Laturit itse huolehtivat kuormantasauksen. Isännöinti toimii edelleenlaskuttajana (lisätyö).

1. Taloyhtiö asentaa tai antaa lataajalle luvan asentaa latauslaite, jota voi etänä isännöinti lukea (mutta ei ole operaattoria kuitenkaan).
2. Isännöinti lukee lukemat ja edelleenlaskuttaa lataajaa max 6 kk välein. Veloitus noin 1 tunti per lataajaa, veloitetaan taloyhtiöltä (isännöinnin luottoriskit ja rooli)
   1. Jos/kun vääntöä sähkön maksajasta niin isännöinti ei lähtökohtaisesti voi osallistua asian selvittämiseen. Vesimaksujen kanssa opittua, että vie yllättävän paljon aikaa ja energiaa kertoa jollekin, miksi tasaus pitää maksaa ja miksi se on sen suuruinen kuin on.
3. EDELLYTYS tähän on, että isännöinti näkee etäjärjestelmästä todellisen lataajan todellisine yhteystietoineen. Jos ei näe, niin latausmaksu peritään täysimääräisenä SEN HETKISELTÄ paikanhaltijalta, joka ei luonnollisesti ole lataaja itse. Hallitukselta edellytetään päätöstä, että isännöinti toimii näin (muuta käytännöllistä vaihtoehtoa ei ole). Jos paikanhaltija saa laskun jonka kokee edellisen paikanhaltijan maksettavaksi –> hän perii edelleen itse kyseiseltä henkilöltä. Huomioitavaa on, että edes isännöinti ei välttämättä aina voi tietää edellistä paikanhaltijaa tai hänen nykyisiä yhteystietojaan.
   1. Hallitus voi myös tehdä päätöksen, että näissä tilanteissa latauskulut jätetään taloyhtiön kuluksi.

3. Porras – Kuristettu hidaslataus, ei kulutuksen mittausta

Ei kaapeli- tai sähkökeskusinvestointeja

Kellolla rajoitettu hidaslataus, kk-veloitus lataajalta, ei mittausta tai tasausta.

1. Liikkeellelähtökustannus taloyhtiölle tyypillisesti noin 2000-5000 €.
2. Hallitus teettää teknisen selvityksen ja toteutuksen, jolla olemassa olevat tolpat itsepalautuvalla sulakkeella rajoitetaan hidaslataukseen ja latausaikaa kellokytkimellä voidaan keskitetysti rajoittaa (ohjata yöhön, eli edulliseen sähköön).
3. Annetaan lataajien ladata vapaasti ”mitä tolpista saavat” ja lataajalle lisätään hallituksen määräämä korkeampi autopaikkamaksu (ohjearvo n. 70 €/kk).

4. Porras – Latajaalle lupa hankkia oma laite määrätyltä operaattorilta

Ei kaapeli- tai sähkökeskusinvestointeja

Hallitus antaa autopaikan haltijalle luvan itse hankkia hallituksen määräämän operaattorin kautta toimiva hidaslatauslaite.

1. Liikkeellelähtökustannus taloyhtiölle tyypillisesti noin 2000-5000 €.
2. Hallitus antaa paikanhaltijalle luvan ostaa itse taloyhtiön määräämältä operaattorilta latauslaite. Operaattori tilittää taloyhtiölle käytetyn sähkön. Kulut lataajalle usein noin 15 €/kk.

Tarjolla olevia operaattoreita esimerkiksi: Parkkisähkö, Echargie, Etolppa… ja monia muita.

5. Porras – Taloyhtiö investoi infraan, lataajaa hankkii laturin määrätyltä operaattorilta

1. Taloyhtiö teettää infran (järeän sulakkeiston ja johdotuksen) ja antaa lataajalle luvan hankkia pikalaturi operaattorilta. Operaattori tilittää taloyhtiölle käytetyn sähkön.
2. Liikkeellelähtökustannus taloyhtiölle tyypillisesti alkaen noin 50 000 €.
3. Tässä vaihtoehdossa on merkitystä kuka omistaa autopaikat (osakas vai taloyhtiö) ja se vaikuttaa päätöksenteon mekanismeihin ja kulujen jakoon. Osakasvähemmistön hankkeita SKH ei suosittele, mm. jälkiliittymisen hinnoittelun sekava tilanne ja yleinen taloyhtiön olemassaolon tarkoitus.

Tarjolla olevia operaattoreita esimerkiksi: Plugit, Virta, Helen… ja monia muita.

6. Porras – Taloyhtiö investoi infraan ja kaikille heti laturi operaattorilta

Taloyhtiö teettää infran ja ostaa laturitkin kaikille autopaikoille heti.

1. Tässä vaihtoehdossa on merkitystä kuka omistaa autopaikat (osakas vai taloyhtiö) ja se vaikuttaa päätöksenteon mekanismeihin ja kulujen jakoon. Osakasvähemmistön hankkeita SKH ei suosittele, mm. jälkiliittymisen hinnoittelun sekava tilanne ja yleinen taloyhtiön olemassaolon tarkoitus.
2. Operaattori tilittää taloyhtiölle käytetyn sähkön.

Extra: Yhteislaturi

Helppo tapa lähteä liikkeelle, erityisesti kantakaupunkiin!

Taloyhtiön hankkii kustannuksellaan yhden nopean esim 22 kw laturin yhteiskäyttöön, operaattorilta. Täyssähköauton lataus tämmöisellä täysin tyhjästä täyteen kestää noin 3-4 tuntia. Operaattori kontrolloi kenelle annetaan käyttöoikeus (asukasrekisteri kerran vuodessa tiedoksi operaattorille tms.) ja operaattori laskuttaa sähkön suoraan lataajalta.
Keskustan taloyhtiöissä on hyvä tiedostaa, että kaavan mukaista autopaikkaa ei tätä varten tarvita, latauspaikat eivät ole auton säilyttämistä varten. Tarkoitus on ladata ja ajaa pois. Tällöin voidaan arvioida, että ne eivät ole kaavan vastaisia.
Ongelmaksi voi nousta pitkäaikainen pysäköinti tällä yhteispaikalla. Siksi ratkaisua voi suositella vain taloyhtiöille, joissa hallitus tietää osakkaiden pystyvän keskenään rakentavalla tavalla puuttumaan toistensa pysäköintiin.
Liikkeellelähtökustannus taloyhtiölle tyypillisesti noin 5000 €.