#
Taloyhtiön hallituksen määräytyminen #
Asunto-osakeyhtiöllä tulee olla toimintakykyinen hallitus. Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty yhtiön hallituksen tehtäväksi huolehtia yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen on huolehdittava, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen erityistehtäviin kuuluu mm. isännöitsijän valitseminen.
Asunto-osakeyhtiöin hallituksessa tulee lain mukaan olla aina vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan tarkemmin määrätä jäsenten ja mahdollisten varajäsenten lukumäärä tai enimmäis- ja vähimmäismäärät. Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhtiön osakkeenomistaja. Jäsenen tulee hallita itseään ja omaisuuttaan, ts. vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi toimia hallituksen jäsenenä.
Hallituksella tulee olla puheenjohtaja. Hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Hallituksen jäsen voi toimia myös yhtiön isännöitsijänä, isännöitsijä ei saa lähtökohtaisesti toimia hallituksen puheenjohtajana.
Taloyhtiön hallituksen jäsenten valinta ja eroaminen #
Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että osa jäsenistä valitaan muulla tavalla. Hallituksen jäsenen toimikauden pituus määrätään yhtiöjärjestyksessä. Toimikausi kestää yleensä seuraavan tilikauden varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.
Hallituksen jäsenten vaaleissa ehdokkaita ei tarvitse kannattaa. Valinta suoritetaan kaikkien ehdokkaiden kesken edellyttäen, että he ovat antaneet suostumuksensa tehtävään. Osakkeenomistajalla on myös mahdollisuus ehdottaa itseään hallituksen jäseneksi.
Hallituksen jäsenen voi erottaa se joka hänet on tehtävään valinnut eli yleensä yhtiökokous. Hallituksen jäsenellä on milloin tahansa toimikautensa aikana oikeus erota toimestaan ilman perusteluita. Käytännössä eroaminen tapahtuu ilmoittamalla erosta hallitukselle, esim. hallituksen kokouksessa.
Jos kaikki hallituksen jäsenet eroavat, on jokainen heistä vastuussa siitä, että yhtiökokous kutsutaan koolle valitsemaan uutta hallitusta. Yhtiökokous joudutaan kutsumaan koolle myös, mikäli hallitus ei enää ole jäsenten eroista johtuen päätösvaltainen.
Taloyhtiön hallituksen kokoukset #
Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että hallitus kutustaan tarvittaessa koolle. Kokous on järjestettävä, jos hallituksen jäsen tai isännöitsijä sitä vaatii. Hallitus kokoontuu yleensä vain tarpeen mukaan. Kokousten määrä vaihtelee yhtiön koon ja tilikauden aikaisten tapahtumien mukaan.
Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Yleensä isännöitsijä toimii hallituksen kokousten sihteerinä. Pöytäkirjat ovat muodoltaan päätöspöytäkirjoja ja ne numeroidaan tilikausittain juoksevalla numeroinnilla. Pöytäkirjan allekirjoittaa vähintään puheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen tai isännöitsijä. Allekirjoitetut pöytäkirjat säilytetään luotettavalla tavalla.
Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä enemmän kuin puolet valitusta jäsenten määrästä. Hallituksen päätökset tehdään enemmistöpäätöksin eli päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet kokouksessa läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan, päätöksen ratkaisee puheenjohtajan ääni. Poikkeuksen muodostaa puheenjohtajan valinta, jossa päätöksen ratkaisee arpa.
Taloyhtiön hallituksen velvollisuudet ja vastuu #
Jokaisen jäsenen velvollisuus on omalta osaltaan noudattaa lainsäädäntöä ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Jäsen on velvollinen hoitamaan tehtävät huolellisesti ja yhtiön etu huomioiden. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsen ei saa ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen, joka voi tuottaa jollekin epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Hallitus ja isännöitsijä voivat ryhtyä epätavallisiin, laajakantoisiin, asumiseen tai asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttaviin toimiin vain yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jolloin asiasta ei voida odottaa yhtiökokouksen päätöstä aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Jos hallitus em. syystä joutuu tekemään päätöksen normaaliin toimivaltaansa kuulumattomassa asiassa, on vastuiden ja erimielisyyksien välttämiseksi perusteltua tiedottaa osakkaita asiasta ja hyväksyttää päätös jälkikäteen yhtiökokouksessa.
Vähäisempiin toimiin hallitus ja isännöitsijä voivat yleensä ryhtyä saattamatta asiaa yhtiökokouksen päätettäväksi. Edellytyksenä kuitenkin on, että toimenpide voidaan toteuttaa hyväksytyn talousarvion puitteissa. Jos kyse on esim. taloyhtiössä tehtävästä, yhteiseksi hyödyksi koituvasta uudistuksesta, hallitus voi toteuttaa hankkeen, jos siitä aiheutuu vain vähäisiä kustannuksia.
Asunto-osakeyhtiölaista löytyy esteellisyyssäännökset. Niiden mukaisesti hallituksen jäsenen tulee tietyissä tilanteissa jäävätä itsensä päätöksen teosta. Tämmöisiä ovat esimerkiksi hallituksessa käsiteltävä asia, joka koskee sopimusta tai muuta oikeustointa jäsenen ja yhtiön välillä. Jos hallituksen jäsen jättää itsensä jääväämättä, on muulla hallituksella oikeus kieltää kyseisen henkilön osallistuminen asian käsittelyyn.
Osakeyhtiölain säännökset vahingonkorvausvelvollisuudesta koskevat myös asunto-osakeyhtiötä. Säännösten mukaan hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on hallituksen tehtävää hoitaessaan tahallisesti tai huolimattomuuttaan yhtiölle aiheuttanut. Hallituksen jäsenen vastuu yhtiötä kohtaan korostuu tilanteissa, joissa yhtiön varoja käytetään yhtiölle kuulumattomiin tarkoituksiin tai tehdään sopimus maksukyvyttömän tahon kanssa ja siitä on aiheutunut yhtiölle vahinkoa.
Hallituksen jäsenellä on oikeus saada nähtäväksi yhtiön asiakirjoja ja heidän on hyvä tutustua sekä yhtiöjärjestykseen että asunto-osakeyhtiölain sisältöön.
Vahingonkorvausvastuu arvioidaan aina yksilöllisesti sekä vastuun edellytysten että vastuumäärän suhteen. Kukin henkilö vastaa tietysti vain siitä vahingosta, johon hän on ollut osallisena ja jonka alueelle hänen vastuunsa ulottuu.
Taloyhtiöissä korvausvaatimukset ovat suhteellisen harvinaisia, mutta mahdollisia. Hallituksen kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen isommissa urakoissa ja muissa taloyhtiön hallintoon liittyvissä asioissa. Hallituksen kannattaa tarkistaa ajoittain normaalilta huolimattomuudelta suojaavan hallinnon vastuuvakuutuksen ja oikeusturvavakuutuksen kattavuus.
