Yhtiövastike #
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilta voidaan periä yhtiövastiketta.
Yhtiöjärjestyksen vastikepykälässä on määritelty, käytetäänkö vastikeperusteena huoneistojen pinta-aloja, osakemääriä vai molempia. Vastikkeella katetaan kiinteistön hankinnoista, kiinteistön ylläpidosta ja hoidosta sekä perusparannuksista aiheutuneet kustannukset. Vastike voi jakaantua esimerkiksi hoitovastikkeeseen ja pääomavastikkeeseen. Yhtiökokous määrää perittävän yhtiövastikkeen suuruuden.
Hoitovastike #
Hoitovastike peruste on usein määritelty erilaiseksi huoneiston käyttötarkoituksen mukaan. Tästä käytetään nimitystä jyvitetty pinta-ala. Talon kunnossapidolle ominaiset ja toistuvat toimenpiteet rahoitetaan hoitovastikkeella.
Pääomavastike #
Lain mukaan pääomavastikkeella katetaan pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Yhtiöjärjestyksessä voi olla tästä poikkeavia määräyksiä. Jotta pääomavastiketta voidaan periä, tulee siitä olla yhtiöjärjestyksessä nimenomainen maininta. Pääomavastikkeella voi olla eri maksuperuste kuin hoitovastikkeella.
Rahoitusvastike #
Rahoitusvastike on vanha termi pääomavastikkeelle
Pääomavastikkeet ja verotus #
Yhtiökokouksessa tehdään yleensä päätös pääomavastikkeiden kirjaamisesta lainanlyhennysrahastoon eli niiden rahastoimisesta. Pääomavastikkeet ovat yhtiön kannalta pääomansijoituksia ja siten verovapaata tuloa.
Jos pääomavastikkeet rahastoidaan, eivät ne ole osakkaiden verotuksessa vähennyskelpoisia, vaikka huoneisto olisikin vuokrattu. Jos huoneisto on osakkaan omassa käytössä, ei pääomavastike ole osakkaan verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Taloyhtiöiden lainojen korot eivät myöskään sellaisenaan ole vähennyskelpoisia osakkaiden verotuksessa. Osakkaille on siis verotuksen kannalta edullisempaa maksaa lainaosuutensa kerralla pois.
Lainaosuuden takaisinmaksu #
Osakaskohtaisen lainan voi yleensä maksaa pois kaksi kertaa vuodessa. Kun osakas haluaa maksaa lainaosuutensa pois, tulee hänen ottaa yhteyttä isännöitsijätoimistoon, kyseessä olevan asunto-osakeyhtiön kirjanpitäjään.
Talousarvio #
Talousarvion laadinnan lähtökohtana on päättyneen tilikauden yli- tai alijäämän selvittäminen.
Talousarvion tavoitteina on toisaalta määritellä yhtiövastikkeen suuruus ja olla toimintaohje hallitukselle ja isännöitsijälle ja toisaalta toimia valvonta- ja vertailuvälineenä tilinpäätöstä valmisteltaessa ja arvioitaessa.
Kiinteistön kulutus #
Kiinteistön sähkön, lämmön ja veden kulutukset ovat oleellinen tekijä vastiketta määritettäessä.
Vesimaksu #
Yhtiöjärjestyksessä on voitu määritellä vesimaksun määräytymisperuste. Tavallisin peruste on henkilölukumäärä, mutta maksua voidaan periä myös esim. huoneistokohtaisen vesimittarin lukeman mukaan. Henkilölukumäärään perustuvan vesimaksun suuruus määrätään yhtiökokouksessa. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa vesimaksusta, katetaan vedenkäytöstä aiheutuvat kustannukset hoitovastikeperusteisesti.
Autopaikkamaksu #
Taloyhtiön hallinnassa olevista autopaikoista voidaan periä erillistä autopaikkamaksua. Vuokran suuruus päätetään yhtiökokouksessa. Osakasomistuksessa olevista autopaikoista maksetaan vastiketta yhtiöjärjestyksessä määritetyn perusteen mukaisesti.
Autopaikkojen jakoperusteet #
Autopaikkojen jakoperusteista syntyy usein kysymyksiä taloyhtiöissä, joissa autopaikat ovat taloyhtiön hallinnassa ja taloyhtiö vuokraa niitä asukkaille. Yleisin ongelma on, ettei autopaikkoja riitä kaikille halukkaille. Ensisijaisessa asemassa autopaikan vuokrauksessa ovat asunto-osakeyhtiössä asuvat osakkeenomistajat ja heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet sekä muut asukkaat.
Osakkeiden yhdenvertaisuus edellyttää, että jokaiselle auton omistajalle on turvattava yksi autopaikka, ennen kuin kenellekään voidaan antaa kaksi autopaikkaa. Uudessa talossa autopaikat jaetaan tarvittaessa arpomalla. Tämän jälkeen autopaikoille muodostetaan jonotuslista. Vapautuvat paikat täytetään jonotuslistan mukaisessa järjestyksessä. Aika ajoin arpominen voidaan myös suorittaa uudestaan. Autopaikkasäännöt on hyvä vahvistaa yhtiökokouksessa.
Saunamaksu #
Saunavuorot varataan pääsääntöisesti kiinteistön huoltoliikkeeltä tai talonmieheltä. Saunamaksut laskutetaan yhtiövastikkeen tai muiden maksujen yhteydessä. Saunamaksun suuruus päätetään yhtiökokouksessa.
Pesutupamaksut #
Mikäli asunto-osakeyhtiössä on pesutupa, tapahtuu varaus yhtiön antamien ohjeiden mukaisesti. Pesutupalaskutuksissa on useita käytäntöjä.
Asunto-osakeyhtiön tilinpäätös #
Asunto-osakeyhtiön olemassaoloaika jaetaan 12 kuukauden pituisiin tilikausiin, joilta tehdään tilinpäätös. Tilinpäätös tehdään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja siinä selvitetään toiminnan tulos sekä yrityksen varallisuusasema: omaisuus, omat varat ja otetut lainat.
Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja liitetiedot. Asunto-osakeyhtiön tasekirja on sidottu kirja, jossa on:
-määrämuotoinen tuloslaskelma
-määrämuotoinen tase
-jälkilaskelma
-liitetiedot
-toimintakertomus
-päiväys ja allekirjoitus
-luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tieto niiden säilytystavoista
-luettelo tositteidenlajeista ja tieto niiden säilytystavoista
-tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä.
Tasekirjan sivut on numeroitu ja se säilytetään alkuperäisenä paperilla.
Tilin- / toiminnantarkastus #
Tilin- / toiminnantarkastus on pakollinen osa asunto-osakeyhtiön valvontajärjestelmää. Tilin-/ toiminnantarkastajat valitsee osakeyhtiön ylin päättävä elin eli yhtiökokous. Tilin- / toiminnantarkastajan on oltava yhtiön johdosta riippumaton ja pätevä. Tilin-/toiminnantarkastus sisältää yrityksen tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastuksen.
Arkistointi #
Yhtiön kirjanpidot ja tilinpäätökset säilytetään eli arkistoidaan. Myös aineisto, josta kirjanpito ja tilinpäätökset tehdään on arkistoitava. Tilikauden tositteita on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tasekirjaa, tase-erittelyjä, pääkirjoja ja päiväkirjoja sekä muita kirjanpitokirjoja ja tililuetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisen jälkeen.
